Clento

AML-infoa

Rahanpesulaki §

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017)

Rahanpesulain (2017/444) keskeinen elementti on riskiperusteisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa lain tarkoittamille ilmoitusvelvollisille sitä, että heidän on itse tunnistettava rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvät riskinsä ja mitoitettava toimenpiteet niiden ehkäisemiseen oikeassa suhteessa.

Ilmoitusvelvollisen riskiarvio sisältää liiketoiminnan mahdolliset uhat ja toimenpiteet, jotka on luotu riskin rahanpesuriskin minimoimiseen.

Riskiarviossa täytyy olla kuvattuna ilmoitusvelvollisen toiminnan luonne, koko ja laajuus. Näiden tekijöiden perusteella täytyy luoda riittävät käytänteet asiakkaan tuntemiseen, tunnistamiseen ja tietojen tallentamiseen. Arvion on otettava kantaa myös sisäiseen valvontaan ja raportointiin. Suuremmat ilmoitusvelvolliset joutuvat pohtimaan myös sisäisen tarkastuksen tai muun vastaavan toiminnan käytänteitä toimintaperiaatteiden ja menettelytapojen testaamiseen.

Riskiarvio on ensisijaisesti tarkoitettu ilmoitusvelvollisen omaan käyttöön ja sitä ei ainakaan tässä vaiheessa tarvitse toimittaa valvovalle viranomaiselle. Arvio täytyy kuitenkin olla ilmoitusvelvollisen ”pöytälaatikossa” päivitettynä vuoden 2018 alusta lähtien. Ilmoitusvelvollisen on toimitettava päivitetty riskiarvio pyydettäessä valvovalle viranomaiselle. Yrityksen johdon on hyväksyttävä ilmoitusvelvollisen riskiarvio.

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä määrittelee tarkkaan, kuka on lain tarkoittama ilmoitusvelvollinen. Toimenpiteissään aktiivisimpia ovat tähän mennessä olleet ne ilmoitusvelvolliset, joiden toimiluvasta päättää finanssivalvonta. Laki koskee kuitenkin mm. seuraavia toimijoita: Kirjanpitäjät, Lakitoimistot, Asianajajat, Tilintarkastajat ja Kiinteistövälittäjät Viimeisin lakimuutos tältä vuodelta täsmentää vielä veroneuvojien ja taidekauppiaiden kuulumista ilmoitusvelvollisten joukkoon. Näiltä kaikilta toimijoilta vaaditaan toimenpiteitä, joilla taloudessa alennetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiä. Jokaiselle ilmoitusvelvolliselle on olemassa valvova viranomainen, jonka tehtävänä on antaa ohjeistuksia ja valvoa lain noudattamista. Asianajajien valvontaa hoitaa asianajajaliitto, Tilintarkastajia valvoo PRH ja finanssisektorin toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Ne, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvottavia. Monelle ilmoitusvelvolliselle on vielä tässä vaiheessa epäselvää, kuuluuko yritys ilmoitusvelvollisten joukkoon. Tähän tuo varmuuden Etelä-Suomen aluehallintoviraston 1.7.2019 avattava ilmoitusvelvollisten rekisteri, mihin liittyminen on pakollista, jos kriteerit ilmoitusvelvollisuuden edellytyksistä täyttyvät. Katso linkistä ketkä poliisi määrittelee ilmoitusvelvolliseksi: Poliisi – Ilmoitusvelvolliset

Tosiasiallinen edunsaaja (Beneficial Owner) – Jokaiselle yritykselle tai yhteisölle on määriteltävä tosiasiallinen edunsaaja. Henkilö on tosiasiallinen edunsaaja, jos hänen omistuksensa tai äänivaltansa on suoraan tai välillisesti yhtiössä yli 25%. Henkilö on tosiasiallinen myös silloin, jos hän käyttää jollain muulla syyllä tosiasiallista valtaa yrityksessä.

Jos yrityksellä ei ole omistukseen tai äänivaltaan perustuvaa tosiasiallista edunsaajaa, niin silloin edunsaajaksi merkitään hallitus tai sitä vastaava toimielin tai yrityksen toimitusjohtaja.

 

Lisää tietoa tosiasiallisista edunsaajista löytyy PRH:n sivuilta.

 

AML – Anti-money laundering
KYC – Know Your Customer
Asiakkaan tunteminen – Kokonaisvaltainen yksityishenkilön tai yrityksen toiminnan ymmärtäminen
Asiakkaan henkilöllisyyden todentaminen – Asiakkaan henkilöllisyys varmennetaan luotettavasta lähteestä
Asiakkaan tunnistaminen – Identifioidaan asiakkaan edustajan tai edunsaajan henkilöllisyys

Kysy meiltä lisää Clento-tuotteista!